Nojatuolin raato

Tuossa meidän nurkissa oli jo pidemmän aikaa pyörinyt tuollainen nojatuolin raato. Vanhat maalit irtoilivat ja päälyset olivat kulahtaneet. Ei tosin ihme että maalit irtoilivat kun tarkempi tutkailu paljasti että maali oli vedelty suoraan lakan päälle.

Pikainen maalinpoisto puuosista ja alta löytyi hyvä kuntoinen koivu. Hieman hiontaa ja melko tumma petsi niskaan. Kun puuosat olivat saaneet väriä itseensä oli vuorossa pehmusteet. Yksinkertaisin vaihtoehto on usein paras kuten nytkin. Tein hieman kapean pussi joka on liian pitkä (sopivasti). Ylimääräisen osan taitoin istuimen alle ja solmii nauhoilla jotka ompelin saumoihin jo aiemmin. Nyt tuoli on solakamman ja siistimmän näköinen kuin ennen.

Kotelo välineille

Rupesi olemaan noita puikkoja, koukkuja ja sen sorttisia jo sen verran että menin tuohon kulman kangaskauppaan hakemaan hieman maastokuvioitua kangasta ja ompelin pikaiseen tuollaisen kotelon.

Kivointa tuossa kotelossa on se että sen saa roikkumaan vanhasta henkarista ja kaikki työvälineet ovat helposti saatavilla. Alhaalla ovat paikat pidemmille puikoille keskellä ei niin pitkille ja ylhäällä lähinnä koukuille. Kaikki osastot ovat vielä suojattu läpillä jotka sulkeutuvat tarranauhoin.

Kaiken lisäksi tuon kotelo taittuu kahtia ja sen saa rullalle kuljetusta varten, näppärää vai mitä...

Tuossahan tuo nyt oli. Minulle tuo on ainakin ollut helpotus, koska kaikki työvälineet ovat järjestyksessä helposti saatavilla.

Ensimmäinen viesti

Tämä on nyt sitten se ensimmäinen viesti. Tarkoitus on laittaa kuvia ja huomioita erilaisista ikuisuusprojekteista. Osa on jo nyt valmiina osa valmistuu kun valmistuu. Talossa on nyt yksi lapsi ja kohta kaksi kilpailemassa huomiosta ja viemässä aikaa harrastamiselta. Hommat kuitenkin edistyvät omalla painollaan kun ovat edistyäkseen.