Mummonruutuja ja tyynyjä

Olisikohan noita ruutuja jo noin 160 valmiina. Lopuista on jo keskustat valmiina, ajattelin tehdä ne sarjana ettei tarvitse koko ajan lankaa vaihtaa. Rupeaa olemaan jo niin lähellä loppua, että hain jo valmiiksi reunoihin langat. Otin sittenkin mustan koska pidemmän harkinnan jälkeen tuo tumman harmaa ei sittenkään sopinut. No huomasinpa sitten lankaa hakiessani, että eihän tuota samaa lankaa olekaan mustana (ainakaan varastossa). Onkohan tuo nyt sitten kolmas eri valmistaja langoista mitä tuossa peitossa tulee olemaan. Suurinpiirtein saman vahvuisia lankoja suurinpiirtein samalla koostumuksella. Yksi lanka taitaa olla kokonaan villaa, koska on muita hieman kovempaa/karheampaa. Tajusin että reunojen teko on varmaan helpointa jos teen kaikkiin ruutuihin vielä yhden kierroksen mustaa ja sitten rupean parsinneulalla parsimaan peittoa kasaan.

Satuin tuossa sitten huomaamaan yhden ohjeen tyynynpääliseksi aiemmin mainitsemaani pyöreään tyynyyn. Voisin tehdä irlantilaistyyliin virkatuista tehdyistä ruusuista renkaita ja virkata niiden väliin verkkoa ja sitten tyyny sisään ja valmis. No sitten kun edes saisi aloitettua, mutta ajatus ainakin on valmiina. Tarvitsisi varmaan kuvan, koska en osaa nyt ainakaan selvemmin tuosta kertoa.

Kaksi muksua vie yllättävän paljon aikaa omilta harrastuksilta. Telkkaria kylläkin tulee tuijoteltua enemmän (samalla kun pienempi on sylissä venkoilemassa ilmavaivojaan).

Ruutuja

Ruutuja, ruutuja, ruutuja ... aina vain ruutuja. Nyt kasassa 131 eli etenee mutta melko hitaasti. Sitten olisi edessä vielä se iso työ eli virkata koko hoito yhteen. Siihenkin on kaiketi olemassa jokin hyväksi havaittu keino. Tarvitseepa tuollainen jostakin löytää.

Aikaa?

Aika on ruvennut olemaan kortilla, mistäköhän sitä saisi lisää? Yömyöhäänkään ei jaksaisi harrastaa, koska tietää että esikoinen herää kumminkin ennen seitsemää aamulla. Niinkuin tänäänkin. Tällä kertaa kylläkin aloitti kiukuttelemaan ja väsähti tuohon lattialle autojensa kanssa. Lisäksi olen huomannut, että olen luonut taas melko tiukan opiskelu/työ aikataulun loppuvuodeksi. Kahden lapsen kanssa on muuten melko vaikeata sovittaa omia harrastuksia mihinkään, ainakin vielä on. Katsotaan ensi vuonna tuleeko tuohon muutosta.

Mummonruutuja tulee vaikkakin hitaasti niin varmasti. Onnistuin sitten myös ostamaan mummoille suunnatun virkkauslehdenkin, siinä kun oli oikein erikoisnumeroksi asti jouluun sopivia liinoja ja virkattuja koristeita niin ikkunoihin kuin kuuseenkin. Mielessä olisi ainakin yksi soikioliina kalastajan langasta, mutta nopealla arviolla voin jo sanoa että minulla ei taida olla vapaita iltoja niin montaa että ehtisin sellaista tehdä ennen joulua.

Kaippa tuo muksu tarvitsee tuosta liikennematolta (vai mikä toi on) siirtää sänkyynsä nukkumaan. Jos vaikka itsekin ottaisi torkut.

Pitsiliina

Välillä tuntui siltä että epätoivo iskee. Ei tämä koskaan valmistu, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa ainoastaan loppupingotus ja tärkkäys uupuvat.

Kaikkein hauskinta on se, että tein liinan loppuun synnytyssalissa odottaessamme tositoimiin pääsyä. Liina valmistui juuri kun alkoi tapahtumaan. ison karvaisen miehen virkkaaminen aiheutti mielenkiintoa kätilöissä, joiden joukkoon kuulemma sopisin hienosti, hekin kun kuulemma ovat kovia neulomaan ja virkkaamaan. Tytär saa liinan sitten myöhemmin tarinan kera. Toivottavasti kelpaa :)

mummonruutuja

Jotenkin jäi nyt sitten taas tuo pitsiliina vähän vähemmälle huomiolle. Iltojen hämäryys on vaikuttanut asiaan. Hankin kyllä sen lampunkin tuohon sohvan päätyyn jotta saisi enemmän valoa virkata mutta olen silti pysytellyt mummonruuduissa.

Ensimmäinen sata on nyt sitten tuossa. Linssinsuoja (52 mm) antaa hieman osviittaa koostaa. Keskimäärin koko on noin 80 mm, vaikkakin joistakin ruuduista huomaa ärsyyntymisen tason (melko kireitä joten joitakin millejä pienempiä). Olen tehnyt ruuduista kymmenen nippuja, jotta pysyn mukana siitä paljonko on jo valmiina. Nyt vain sitten tarvitsisi tehdä toinen mokoma ja sitten vielä ne hemmetin reunatkin virkata. Taisin aloittaa tämän projektin kunnolla 29.9, joten olen nyt tehnyt 12 päivää (vaikkakin niistä päivistä pari kaikkea muuta). Keskimäärin voisi sanoa että noin kymmenen ruudun päivätahtia olen jaksanut pitää yllä. Näillä näkymin valmis peitto häämöttää kuun lopussa.

Päivitys

Anoppi kävi kylässä viikonloppuna ja olen ollut kiireinen töissä. Tämän aiheuttaman väsymyksen huomaa päivityksissä. Okei, lisäksi kaikki televisio sarjat joita seuraamme ovat alkaneet uuden kautensa (ainakin melkein kaikki), mutta ainakin virkata voi televisiota katsellessa.

Löysin anopin vierailun aikana hänen patjansa alle suojaksi (puhallettava patja jonka alle suositellaan laittaa peitto että se ei puhkea) yhden vanhan tilkkutekeleeni.

Tein sen aikanaan (2008 jouluna) pojalle leikkimatoksi vanhoista t-paidoistani. Kokonsa puolesta tuo oli melkoisen hankala ommella koneella kasaan. Tämäkin on  vielä *kesken*, en ole saanut vieläkään viimeisteltyä tuota alalaitaa. Asiansa tuo on kyllä siltikin hoitanut kunniakkaasti. Tuossa on kyllä yhtä lukuunottamatta (Iron Maiden) kaikki suosikkipaitani vuodelta 2007-2008. Katsos on tuolla yksi vanhempi provinssirockista tuotu Dimmu Borgir paita tuolla yläoikealla.

Pitsiliina ei ole ottanut edetäkseen. Ainakun ehdin tehdä sitä on ilta ja pimeä. Mustalla ohuella langalla virkkaaminen edes etäisesti hämärässä ei ota onnistuakseen sitten millään. Tarvitsisi varmaankin siirtää joku lamppu sohvan päätyyn.

No koska on ollut liian hämärä olen tehnyt sitten mummonruutuja, koska niitä voi tehdä melkein silmätkin kiinni. Ruutuja on nyt kutakuinkin noin 80. Vielä ainakin 120 ja sitten vielä reunat. Tarvitsee joskus tarkemmin laskea vyötteet (ja muistaa että yhdestä punaisesta kerästä puuttuu vyöte) ja katsoa mikä oli sitten lopullinen langan kulutus, sitä kun tuppaa kulumaan melkoista tahtia.

Kaikki siis etenevät vaikkakin hitaanlaisesti. No eivät aivan kaikki asiat etene, ostin kangasta pojan pipoihin ja hiukan kangasvärejäkin jotta voisin tehdä pieniä "painatuksia" kankaaseen. No kaikki nämä materiaalit lojuvat laatikossa jo kohta kolmatta viikkoa.

Mitäs minä sanoin

Ruutuja jaksaa tehdä vain niin monta päivää kuin jaksaa. Montakohan se on? No, minulla se oli viisi, vai kuusi, päivää. Valmiiksi tuli jo noin 60 mummonruuta. Joten matkaa on vielä.

Pienenä väliprojektina aloitin tekemään sitä mustaa halloween pitsiliinaa, eli ihan vain perinteinen mummuliina, mutta mustana. Olin kovin yllättynyt työn etenemisvauhdista, koska lanka on numeron 10 Aidaa. En muuten muista ollenkaan koska laatikoihini on tuollainen kerä muuten ilmestynyt. Ohutta ja kovaa lanka kuitenkin on ja koukku on 1.5. Suositeltuihin koukkuihin kuului myös 1.25, mutta eihän tuo lanka enää koukulla pysy jos koukku on noin pieni. No tuossa alla on hieman esimakua liinasta, joka on noin puolessa välissä. Vaikkakin tuo alku oli se yksinkertainen ja kaikki kivat jutut ovat vasta reunoilla. Siis toi on ihan perus kaaripitsimummuliina, eikä kuvasta saa ihan tolkkua siitä millaista nyhräämistä toi on.

Muistiinpanoja

Tulin miettineeksi onko nopeampaa virkata mummonruutuja kerros kerrallaan, eli eka kymmenen yhtä väriä ja sitten kaikkiin kymmeneen seuraava väri jne. No nyt minulla on läjällä puolivalmiita ruutuja enkä ainakaan vielä ole huomannut onko kumpikaan tapa sen nopeampi. Huomasin kuitenkin että tarvitsen lisää lankaa. Verenpunaista tuntuu olevan vielä vaikka kuinka paljon. Keltaista ei kulu oikein ollenkaan, koska siitä tulee vain keskusta. Oranssin kulutus kuitenkin yllätti. Yhdestä 50 g. = noin 150 metriä (3,5 koukulla) kerästä tulee noin 35 ruutua yhdestä. Kävin sitten tuon arvion mukaan hakemassa puuttuvat langat noin 200 ruutuun. Reunat ja välit vielä uupuvat, mutta ruutuja on valmiina vasta noin 45 joten ei tässä vielä kiirettä ole. Sekin vielä että lanka jolla aloitin on poistumassa myynnistä ja jouduin valitsemaan uuden langan lopuille väreille, joka onnistui yllättävän helposti. Toisaalta harmittaa että en ole muistanut merkitä ylös kuinka monta kerää olen jo käyttänyt, mutta teenkö koskaan toista kumminkaan.

Tein myös yllättäviä havaintoja tarkastaessani kangasvärien tarjontaa Helsingissä. Yllättynein olin siitä että suurin ja oikeastaan halvin valikoima tuntui olevan Hobby Pointissa Kampissa. Toinen ylläri oli Tiimari city-käytävällä, värit olivat laadukkaita (Deco) vaikka foorumeilla olikin haukuttu huonoiksi (olisikohan että valmistaja vaihtunut jossakin välissä). Se että Tiimarin värit olivat laadukkaampia kuin odotin ei ollut ylläri vaan se että ne olivat myös yllättävän kalliita. Tiimarin piti olla halpa liike, ei ainakaan enään ole. Kallein oli kuitenkin Uudenmaankadun Tempera eikä Sinellikään jäänyt jälkeen. Joitakin paikkoja on vielä tarkistamatta, mutta jos minulla on aikaa tilaan värit Slöjd Detaljerilta kaikkein halvimmalla, koska heillä oli ainoina sopivia settejä, joilla saa perusvärit halvalla ja kerralla.