Tarvitseehan tämänkin projektin edetä jossakin vaiheessa. Nyt kun paketit ovat pestynä, ne tarvitsee leikata sopiviksi suikaleiksi.
Jotka sitten ommellaan pidemmiksi suikaleiksi. Yllätyksekseni neula tekee melkoisen reiän kun materiaali ei joustakkaan takaisin. No, eipä tuo nyt järisyttävä yllätys ollut mutta silti.
Jotka sitten taitellaan klemmarien avulla hieman vahvemmiksi suikaleiksi. Aikaa tähän urakkaan meni melkoisen kauan ja hermojakin vaati jonkin verran. Materiaalillakun tuntui olevan taipumus pysyä suorassa eikä noin moneen kertaan taiteltuna.
Jotka sitten ommellaan. Klemmarit tietenkin poistetaan, kone kun ei tykkää hyvää jos sellaisen epähuomiossa ompelee mukaan. Ompelusta sen verran, että muutaman kerran taiteltuna materiaali rupeaa olemaan vaikeata työstää. Kaiken lisäksi materiaali on niin liukasta, että ompelukoneen hampaat eivät vedä kahvipakettia mukanaan, joten suikaleita tarvitsee syöttää käsin tasaista vauhtia koneen läpi. Ei niin helppoa kuin kuvittelisi.
Noita on nyt muutama valmiina, joista sitten jossakin vaiheessa olisi tarkoistus ruveta punomaan koria (siis sitten kun loputkin on ommeltu valmiiksi). Katsoo nyt sitten koska sellainenkin sitten tapahtuu, koska kaikkea muutakin voisi tehdä.
Sen verran vielä että työtunteja on tuossa mennyt jo sen verran kauan että hirvittää. Materiaalien kerääminenkin vei aikaa hirmuisesti. Materiaalia on vaikea käsitellä (värittääköhän tätä nyt sitten ensimmäisen kerran kokemukset). Mutta jos tällaisen punotun korin näkee torilla parilla kympillä, niin voisin kyllä harkita ostamista. On tästä sen verran vaivaa ja työtä että muutaman kympinkin hinnalla yhden melkein valmiiksi saaneena tietää että ei noilla rikastumaan pääse. Kyllähän noilla nyt karkkirahat saa jos vain on aikaa näprätä, mutta helpompiakin keinoja on. Katso mitkä tahansa myyjäiset missä tahansa ja katso siellä mitä ihmiset yrittävät myydä ja millä hinnalla. Ei saa kuitenkaan käsittää väärin, olen sitä mieltä että käsityöläisen tarvitsee saada käypä korvaus työstään. Missä tämä käyvän korvauksen raja sitten menee sitä en tiedä. Monissa myyjäisissä olen vain tullut tulokseen että myyjän mielestä se käypä hinta on useasti hiukan korkean puoleinen.
lauantai 30. huhtikuuta 2011
lauantai 9. huhtikuuta 2011
Ai niin
Aloitinhan minä uudenkin projektin hankkimalla käämintälankaa valmiiksi. Huomenna tarvitsisi etsiä messinkilevyä tai alumiini sopiva palanen, josta voisi työstää runkoa. Ensin nyt vain kun tuon rakenteen oikein tajuaisi. Osaan selittää rakenteen ja sen toiminnan ymmärrettävästi, mutta jos tuo värkki tarvitsee rakentaa oikeasti niin enpä osaa sanoa muuta kuin että kokeillaan.
Tyyli on vankilamallia, eli osia hamstrataan sieltä mistä niitä saa. Eli osa muksujen hajonneista leluistakin on jo käyty lävitse ja kaikki vähänkin tarpeellisen oloinenkaan on jemmattu sälälaatikkoon odottamaan uutta elämäänsä. Hamstraaminen ja "kierrätys" sopii vankila teemaan.
Jaa, mikä tämä nyt sitten on? En ajatellut vielä kertoa. Ehkä sitten myöhemmin kun jotakin toimivaa on kasassa. Käyttöönkö? No, hemmetti ei. Luotan mieluummin ammattilaisiin ja heidän välineisiinsä. Haluan vain kokeilla onnistunko mokoman rakentamaan kotona "romusta".
Vaikka eihän sitä ikinä tiedä, vaikka sitä joskus joutuisikin vankilaan ja taidosta olisikin sitten oikeasti hyötyä.
Tyyli on vankilamallia, eli osia hamstrataan sieltä mistä niitä saa. Eli osa muksujen hajonneista leluistakin on jo käyty lävitse ja kaikki vähänkin tarpeellisen oloinenkaan on jemmattu sälälaatikkoon odottamaan uutta elämäänsä. Hamstraaminen ja "kierrätys" sopii vankila teemaan.
Jaa, mikä tämä nyt sitten on? En ajatellut vielä kertoa. Ehkä sitten myöhemmin kun jotakin toimivaa on kasassa. Käyttöönkö? No, hemmetti ei. Luotan mieluummin ammattilaisiin ja heidän välineisiinsä. Haluan vain kokeilla onnistunko mokoman rakentamaan kotona "romusta".
Vaikka eihän sitä ikinä tiedä, vaikka sitä joskus joutuisikin vankilaan ja taidosta olisikin sitten oikeasti hyötyä.
Kahvipaketit
Nyt niitä paketteja on sitten riittävästi ja hieman yli varuiksi. Ensimmäinen homma onkin sitten aukoa ja latoa paketit läjään.
Seuraavaksi paketit olisi tarkoitus pestä, joka hoitui sopivasti pojan kylvyn kanssa samaan aikaan. Jonnekin ne oli sitten tarvis saada kuivumaan eikä vastustusta tullut pyykkitelineen käytöstä. Joten siellähän ne nyt sitten ovat.
Nyt vain tarvitsee päättää millaisen ohjeen mukaan aloitan tekemään. Ohjeita kun on sulattamisesta ompelemiseen ja muuta jännittävää. Todennäköisesti rupean vain ompelemaan, enkä koita taktiikoita "sulata hieman silitysraudalla ja varo liikaa lämpöä ja sano hei hei silitysraudallesi".
Seuraavaksi paketit olisi tarkoitus pestä, joka hoitui sopivasti pojan kylvyn kanssa samaan aikaan. Jonnekin ne oli sitten tarvis saada kuivumaan eikä vastustusta tullut pyykkitelineen käytöstä. Joten siellähän ne nyt sitten ovat.
Nyt vain tarvitsee päättää millaisen ohjeen mukaan aloitan tekemään. Ohjeita kun on sulattamisesta ompelemiseen ja muuta jännittävää. Todennäköisesti rupean vain ompelemaan, enkä koita taktiikoita "sulata hieman silitysraudalla ja varo liikaa lämpöä ja sano hei hei silitysraudallesi".
Bostonkakku
En ole koskaan tehnyt, mutta nyt aamulla sitten oli tehtävä. Oli melkoisen onnistunut kokeilu. Meilläpä sitten syötiin aamupalasta lounaalle kakkua. Sen verran yksinkertainen kumminkin tehdä ja melkoisen maukas, että voin harkita uudemmankin kerran. Kuvankin onnistuin ottamaan melkein kokonaisesta kakusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)