Tämä mekko taitaa muuten olla ensimmäinen työ jonka viitsin kastella ja pingottaa. Tuossa pyyheliinojen keskellä sitä nyt sitten kuivatellaan. Vähän väliä sitä tulee kyllä käytyä katsomassa. Joko nyt on kuiva joko nyt...
maanantai 30. elokuuta 2010
Tuotteliaisuuden huippu
Jouduin lähtemään töistä pojan rokotetutkimusajan vuoksi ja sain tilaisuuden tehdä hieman askareitakin. Kun kukaan muu ei ollut kotona niin sain tilaisuuden tehdä avovaimon synttärilahjaakin. Harmittaa kun tästä ei voi vielä ainakaan kahteen viikkoon pukahtaa ettei lahja paljastu. Totean vain että en minä tätä muistanut näin hankalaksi materiaaliksi. Tai oikeastaan materiaali on helppo mutta päämääränä oleva muoto on jotakin vaikeampaa jolloin helposta saadaan vaikea.
Sain sitten yllätyksekseni enemmän aikaa kuin tarvitsinkaan tuohon hommaan kun molemmat, poika ja avovaimo, nukahtivat. Otinpahan sitten esiin sellaisen hirvenpäätyön, jota en nyt muista olenko edes täällä maininnut. Tarkoitus on tehdä kapalevystä hiukan hirven profiilia ja sarvia jne. Sitten kasata ne sellaiseksi seinälle ripustettavaksi "metsästysmuistoksi". Tietenkin siihen vielä kuuluu monta askelta mutta sain ainakin alustavat mallit paperista leikattua.
Kokoa tuolla on parin vaaka A3 arkin verran (sarven päästä toiseen). Tuossa jälkimäisessä mallin osat ovat suunnilleen siellä missä lopultakin tulevat olemaan. Nyt tarvitsisi vielä etsiä jostain sellaista kivaa mustavalkoista paperia (tapettimaista) jolla sitten päällystää kapalevystä mallien mukaan leikatut osat. No nyt taitaa aika loppua koska poika jo huutelee sängystänsä.
Sain sitten yllätyksekseni enemmän aikaa kuin tarvitsinkaan tuohon hommaan kun molemmat, poika ja avovaimo, nukahtivat. Otinpahan sitten esiin sellaisen hirvenpäätyön, jota en nyt muista olenko edes täällä maininnut. Tarkoitus on tehdä kapalevystä hiukan hirven profiilia ja sarvia jne. Sitten kasata ne sellaiseksi seinälle ripustettavaksi "metsästysmuistoksi". Tietenkin siihen vielä kuuluu monta askelta mutta sain ainakin alustavat mallit paperista leikattua.
Kokoa tuolla on parin vaaka A3 arkin verran (sarven päästä toiseen). Tuossa jälkimäisessä mallin osat ovat suunnilleen siellä missä lopultakin tulevat olemaan. Nyt tarvitsisi vielä etsiä jostain sellaista kivaa mustavalkoista paperia (tapettimaista) jolla sitten päällystää kapalevystä mallien mukaan leikatut osat. No nyt taitaa aika loppua koska poika jo huutelee sängystänsä.
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Maalattua puuta
Otin sitten tuottamattoman kirpputoriaamun jälkeen ja maalasin tuon aikaisemmin kunnostukseen otetun tuolin.
Tuossa se nyt sitten odottelee kuivumistaan pöydällä tuon jälkeen hiomista, maalaamista, hiomista, ja maalaamista. Vie tuo nyt ainakin vielä aikaa ensi viikonloppuun ennen kuin ehdin tuon valmiiksi saamaan. Tuppaa vielä olevaan oikein juoksevaa ja ohutta lakkapetsiä tuo millä sudin menemään. Kaiken kukkuraksi puu alla on sen verran vaurioista että tarttee vetää hieman peittävämpi kerros päälle. Onnesta tuo avovaimo sanoi että tulee hyvän värinen. No olisi se outo ollut kun itse valitsi tuon värin yhteen hyllyyn ja jos nyt käytän sen jämiä niin...
Tarvitsi tuosta kirpputoreista vielä mainita että miksi ihmeessä on olemassa blogeja joissa kerrotaan kaikista aarteista kirpputoreilla. Itse käyn harvemmin ja silloinkin kun käyn niin tulos on tyhjää. Minusta kirpputorien kulta-aika meni jo yhdeksänkymmentä luvun alussa. Nyt kirpputorit ovat oikeasti jätetoreja. Tarjolla on roskaa mitä moni ei huolisi vaikka vähän maksaisikin (toisaalta voisin kyllä jo kiinnostua, ottaisin rahat ja dumppaisin tavarat ensimmäiseen roskikseen). Miksi ihmeessä kukaan yrittää myydä auton alle jäänyttä rikkinäistä akkulaturia, joka on kasassa vain maalarinteipin avulla. Ei mene minulla jakeluun. Vaikka tämä on tuttu tunne monen kirpputori kerran jälkeen niin silti blogeissa ja tuttujen jutuissa kirpputoreilta löytyy vaikka mitä aarteita. En nyt mene sanomaan etteikö löytyisi, mutta (ja se on iso MUTTA) kuinka paljon aikaa ja vaivaa tarvitsee sitten kuluttaa sen yhden aarteen takia siellä kirpputorilla ja kuinka monella. Tähän eivät blogitkaan auta niissä kun ilmoitetaan vain aarteista ei siitä kuinka monta kertaa tuli tunteja vietettyä turhaan jossakin pölyisessä kirpputorin nurkkauksessa etsien ja etsien. Pakko kuitenkin myöntää että on siinä jokin viehätyskin. Itsellä kun on vielä sellainen pakottava keräilyntarve, joka nostaa päätänsä melko useasti niin todellakin voisin hurahtaa tuohon kirpputoreilla etsiskelyyn. Kuitenkin, kun on lapsi (kohta toinen), työ, ja harrastus niin ei sitä aikaa enää ole kovin monilla kirpputoreilla hengata. No nyt meni jo vähän kirpputorien puolesta tyyppiseksi tämä juttu, mutta en ole ollutkaan niitä vastaan. Haluaisin vain että myyjät tajuaisivat että jos et itsekkään ostaisi jotain niin ei se välttämättä ole toisen aarre, viittaan esimerkiksi tänään näkemääni puhkikuluneeseen t-paitaan. Tavarat järjestyksessä, vaatteet kokojen mukaan tai takit ja paidat omina ryhminään rekillä jne. Ja jos "asiakkaat" sotkevat niin siivoa perästä, ei se niin vaikeata ole. Niin ja se naama pois siltä norsunveeltä, jos sitä menee palvelukirpputorille myymään niin olisi parempi koittaa sitten kanssa myydä.
Eiköhän tässä taas tarpeeksi hetkeksi aikaa. Menen päikkäreille kun poika ja avovaimo jo nukkuvatkin. Josko sitä saisi edes silmät kiinni ennenkuin tuolta nousevat.
Tuossa se nyt sitten odottelee kuivumistaan pöydällä tuon jälkeen hiomista, maalaamista, hiomista, ja maalaamista. Vie tuo nyt ainakin vielä aikaa ensi viikonloppuun ennen kuin ehdin tuon valmiiksi saamaan. Tuppaa vielä olevaan oikein juoksevaa ja ohutta lakkapetsiä tuo millä sudin menemään. Kaiken kukkuraksi puu alla on sen verran vaurioista että tarttee vetää hieman peittävämpi kerros päälle. Onnesta tuo avovaimo sanoi että tulee hyvän värinen. No olisi se outo ollut kun itse valitsi tuon värin yhteen hyllyyn ja jos nyt käytän sen jämiä niin...
Tarvitsi tuosta kirpputoreista vielä mainita että miksi ihmeessä on olemassa blogeja joissa kerrotaan kaikista aarteista kirpputoreilla. Itse käyn harvemmin ja silloinkin kun käyn niin tulos on tyhjää. Minusta kirpputorien kulta-aika meni jo yhdeksänkymmentä luvun alussa. Nyt kirpputorit ovat oikeasti jätetoreja. Tarjolla on roskaa mitä moni ei huolisi vaikka vähän maksaisikin (toisaalta voisin kyllä jo kiinnostua, ottaisin rahat ja dumppaisin tavarat ensimmäiseen roskikseen). Miksi ihmeessä kukaan yrittää myydä auton alle jäänyttä rikkinäistä akkulaturia, joka on kasassa vain maalarinteipin avulla. Ei mene minulla jakeluun. Vaikka tämä on tuttu tunne monen kirpputori kerran jälkeen niin silti blogeissa ja tuttujen jutuissa kirpputoreilta löytyy vaikka mitä aarteita. En nyt mene sanomaan etteikö löytyisi, mutta (ja se on iso MUTTA) kuinka paljon aikaa ja vaivaa tarvitsee sitten kuluttaa sen yhden aarteen takia siellä kirpputorilla ja kuinka monella. Tähän eivät blogitkaan auta niissä kun ilmoitetaan vain aarteista ei siitä kuinka monta kertaa tuli tunteja vietettyä turhaan jossakin pölyisessä kirpputorin nurkkauksessa etsien ja etsien. Pakko kuitenkin myöntää että on siinä jokin viehätyskin. Itsellä kun on vielä sellainen pakottava keräilyntarve, joka nostaa päätänsä melko useasti niin todellakin voisin hurahtaa tuohon kirpputoreilla etsiskelyyn. Kuitenkin, kun on lapsi (kohta toinen), työ, ja harrastus niin ei sitä aikaa enää ole kovin monilla kirpputoreilla hengata. No nyt meni jo vähän kirpputorien puolesta tyyppiseksi tämä juttu, mutta en ole ollutkaan niitä vastaan. Haluaisin vain että myyjät tajuaisivat että jos et itsekkään ostaisi jotain niin ei se välttämättä ole toisen aarre, viittaan esimerkiksi tänään näkemääni puhkikuluneeseen t-paitaan. Tavarat järjestyksessä, vaatteet kokojen mukaan tai takit ja paidat omina ryhminään rekillä jne. Ja jos "asiakkaat" sotkevat niin siivoa perästä, ei se niin vaikeata ole. Niin ja se naama pois siltä norsunveeltä, jos sitä menee palvelukirpputorille myymään niin olisi parempi koittaa sitten kanssa myydä.
Eiköhän tässä taas tarpeeksi hetkeksi aikaa. Menen päikkäreille kun poika ja avovaimo jo nukkuvatkin. Josko sitä saisi edes silmät kiinni ennenkuin tuolta nousevat.
Virkattu pääkallo
Vaikka tuossa vieraita kävikin ehdin siinä hiukan aloittelemaan ja jo lopettelemaankin ensimmäisen koeversion.
Tuossa on päälakea ja hiukan kryptisiä muistiinpanoja. Seuraavassa mennäänkin jo valmiiseen kappaleeseen.
Onhan siinä jotakin tutun oloista mutta silti jokin mättää. Muoto on liian putkimainen ja kuula on muutenkin liian korkea. Tarvitsee kokeilla jos osan kerroksista menisi siksakkina tuossa silmien kohdalla ja välttäisi tuplapylväät jotka jäävät hieman ilmaviksi nenän yllä. Taakse voisi myös lisätä enemmän kavennuksia että saisi tuon profiilin paremman näköiseksi.
Vierailta tuli vielä "ehdotus" että kyseisestä viritelmästä voisi saada aikaan pipon. No tietenkin sitä täytyy kokeilla. Lanka on jo valmiiksi hyllyssä nyt vain tarvitsisi hieman aikaa. Ei tuon nyt kuvittelisi vaikea olevan kun mallailee omaan päähän suoraan tuon pipon. Voi olla hassun näköinen mutta saahan sen leuan sitten vedettyä takaraivolle ettei tarvitse kokoajan mennä "kallona". No ainakin halloweenin aikaan voisi olla ihan hauska idea. Katsoo kuinka yrittäneen käy...
Tuossa on päälakea ja hiukan kryptisiä muistiinpanoja. Seuraavassa mennäänkin jo valmiiseen kappaleeseen.
Onhan siinä jotakin tutun oloista mutta silti jokin mättää. Muoto on liian putkimainen ja kuula on muutenkin liian korkea. Tarvitsee kokeilla jos osan kerroksista menisi siksakkina tuossa silmien kohdalla ja välttäisi tuplapylväät jotka jäävät hieman ilmaviksi nenän yllä. Taakse voisi myös lisätä enemmän kavennuksia että saisi tuon profiilin paremman näköiseksi.
Vierailta tuli vielä "ehdotus" että kyseisestä viritelmästä voisi saada aikaan pipon. No tietenkin sitä täytyy kokeilla. Lanka on jo valmiiksi hyllyssä nyt vain tarvitsisi hieman aikaa. Ei tuon nyt kuvittelisi vaikea olevan kun mallailee omaan päähän suoraan tuon pipon. Voi olla hassun näköinen mutta saahan sen leuan sitten vedettyä takaraivolle ettei tarvitse kokoajan mennä "kallona". No ainakin halloweenin aikaan voisi olla ihan hauska idea. Katsoo kuinka yrittäneen käy...
perjantai 27. elokuuta 2010
Tuoli
Ehdin otta tuolinkin liimauksista. Selkänoja on kunnossa mutta jalat epäilyttävät. Pitäisiköhän nekin irroittaa ja liimata kunnolla paikalleen vai vain antaa olla ja ruveta maalaamaan. No ehtiihän sitä miettiä huomennakin. Ei nyt. Korkeintaan hieman virkkaamista.
Mekkoon löytyi nappi
Kävin eilen Stockmannin kangasosastolla katsastamassa nappitilanteen. Löysin kuin löysinkin sitten mekkoon napin.
Ja kuin tuurilla nappi oli sopivaa sävyä. En siis ottanut mukaan mitään langanpätkää malliksi. No kerrankin näin.
Olihan tuo sitten melkein heti neulottava kiinni. No meni siinä päivä mutta kumminkin.
No tuossa mekko on edestä päin. Vielä pitäisi pingottaa tuo mutta se saa odottaa kun vieraita saapui taloon.
Ja kuin tuurilla nappi oli sopivaa sävyä. En siis ottanut mukaan mitään langanpätkää malliksi. No kerrankin näin.
Olihan tuo sitten melkein heti neulottava kiinni. No meni siinä päivä mutta kumminkin.
No tuossa mekko on edestä päin. Vielä pitäisi pingottaa tuo mutta se saa odottaa kun vieraita saapui taloon.
Pipo pitkässä liemessä
Etsiskelin lankaa tuohon aiemmin mainitsemaani kalloon. Yllättäen laatikoiden kätköistä löytyi pussi.
No sieltähän löytyi keskeneräinen pipo. Musta tietenkin.
Kaikkein hauskin asia tässä on se että aloitin ja keskeytin tämän pipon neulomisen Kätilöopistolla odotellessa että poika (esikoinen) tulee pihalle. Eli siitäkin on nytten liki pitäen vuosi ja yhdeksän kuukautta. Pitääköhän tämä nyt sitten saattaa loppuun ennen kuin seuraava muksu on tullakseen pihalle. Onkohan tässä nyt sitten kuukausi ja risat aikaa.
No sieltähän löytyi keskeneräinen pipo. Musta tietenkin.
Kaikkein hauskin asia tässä on se että aloitin ja keskeytin tämän pipon neulomisen Kätilöopistolla odotellessa että poika (esikoinen) tulee pihalle. Eli siitäkin on nytten liki pitäen vuosi ja yhdeksän kuukautta. Pitääköhän tämä nyt sitten saattaa loppuun ennen kuin seuraava muksu on tullakseen pihalle. Onkohan tässä nyt sitten kuukausi ja risat aikaa.
Virkattu pääkallo
Tuli sitten mainittua että pääkallonkin voisi virkata. Mallin olen jo löytänyt. Lankakin löytyi. Nyt vain tarvitsisi säveltää ohje kun sellaista ei tuntunut löytyvän. No eipä tuo mitenkään monimutkaiselta näytä. Ketjusilmukoita, kiinteätä silmukkaa spiraalina, pari pylvästä ja kavennusta niin eiköhän se ole siinä.
Mikähän yö ehdin aloittamaan tätä.
Mikähän yö ehdin aloittamaan tätä.
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Cthulhu meni ja valmistui
Nonnii, nyt se cthulhu sitten valmistui. Kaksi alkuyötä siihen meni mutta sain kuin sainkin valmiiksi. Oikein kauhea ja pelottava syvyyksien saalistaja. No ei toi ketään pelota. Silmätkin on kierossa ja lonkerot sekasin. Hei, jos toi olis punainen ja ilman siipiä niin toihan olis Zoidberg.
Tämä ukkeli taitaa mennä töihin pöydälle tarkistelemaan maailmaa. Pojallekkaan sitä en viitsi antaa kun siipien ulkolaitaa kiertää rautalanta joka on melko terävä.
Uusia projekteja on jo kansiossa ainakin pari kappaletta. Kolmaskin olisi mutta siitä en ole varma, en ainakaan mainosta sitä vielä.
Tämä ukkeli taitaa mennä töihin pöydälle tarkistelemaan maailmaa. Pojallekkaan sitä en viitsi antaa kun siipien ulkolaitaa kiertää rautalanta joka on melko terävä.
Uusia projekteja on jo kansiossa ainakin pari kappaletta. Kolmaskin olisi mutta siitä en ole varma, en ainakaan mainosta sitä vielä.
tiistai 24. elokuuta 2010
Cthulhu
Niin sitä Cthulhua rupesin tekemään. Tässä hieman projektikuvia virkkaamisesta. Ainakin raajat tuli tehtyä kertaalleen uusiksi, koska olivat niin harvat (tuossa alla taitaa olla kuva noista harvoistakin). Nyt edetty niin pitkälle että kaikki raajat, pää ja ruumis ovat valmiina. Työn alla on toinen siivistä. Siiven kanssa olenkin joutunut hieman paikkailemaan ohjetta. Ilmeisesti ohjeiden yhdistelmässä on käytetty eri vahvuista "askarteluköynnöstä" kuin mitä minä käytän.
Saas nähdä millainen tästä sitten tulee valmiina.
Saas nähdä millainen tästä sitten tulee valmiina.
Avaimenperä
En sitten niin millään ole löytänyt sopivaa avaimenperää/avainnauhaa itselleni mistään valmiina, joten päätin että eihän sellaisen punominen voi nyt niin kauhean vaikeata olla.
Äkkiä laatikoista lenkkejä ja haka. Sitten postista ohi mennessä pakettinarua.
Ensin tuli kokeiltua kuinka punominen onnistuisi pitkon ohjeella. Ei onnistunut. Löysin kumminkin jonkun ohjeen netistä, jolla sentään syntyi jo jonkinlaista punosta.
Tuosta nyt sitten tarvitsisi jatkaa. Viikonloppuna tuli sitten kokeiltua miten pakettinarusta voisi virkata putkea.
No tämä nyt meni purkuun. Ei pakkausnarusta ainakaan noin pienellä koukulla mitään kivaa virkkaa.
Äkkiä laatikoista lenkkejä ja haka. Sitten postista ohi mennessä pakettinarua.
Ensin tuli kokeiltua kuinka punominen onnistuisi pitkon ohjeella. Ei onnistunut. Löysin kumminkin jonkun ohjeen netistä, jolla sentään syntyi jo jonkinlaista punosta.
Tuosta nyt sitten tarvitsisi jatkaa. Viikonloppuna tuli sitten kokeiltua miten pakettinarusta voisi virkata putkea.
No tämä nyt meni purkuun. Ei pakkausnarusta ainakaan noin pienellä koukulla mitään kivaa virkkaa.
Tuolin liimaus
Niin se tuoli on vieläkin tuolla komerossa jätesäkin alla. No nyt se on kuitenkin puristuksessa, koska olen liimannut selkänojan takaisin paikalleen. Toivottavasti siten että se myös pysyy.
Ei sitten ollut sopivia puristimia niin laitoin kuormaliinoilla puristukseen. Toinen liina vetää alas ja eteen ja toinen vastavuoroisesti alas ja taakse. Hieman säätöä ja veto on sopivasti siten että selkänoja on suorassa. Nyt sitten vain odotellaan kuivumista että voi siistiä ylimääräiset ja ruveta maalaamaan.
Ei sitten ollut sopivia puristimia niin laitoin kuormaliinoilla puristukseen. Toinen liina vetää alas ja eteen ja toinen vastavuoroisesti alas ja taakse. Hieman säätöä ja veto on sopivasti siten että selkänoja on suorassa. Nyt sitten vain odotellaan kuivumista että voi siistiä ylimääräiset ja ruveta maalaamaan.
Tilt
Satuin olemaan kamera mukanani tuolla rautatieasemalla ja tulin ottaneeksi kuvan joka voisi soveltua tilttailuun. No en nyt sitten tiedä. Onhan siinä pienoismallin tuntua mutta kuva on vain niin turha.
Ensin alkuperäinen
ja sitten muokattu.
Tarttee ottaa uusia kuvia ja kokeilla lisää.
Ensin alkuperäinen
ja sitten muokattu.
Tarttee ottaa uusia kuvia ja kokeilla lisää.
maanantai 23. elokuuta 2010
Maanantaiaamun huokaisu
Sain jo aamulla otettua kaikki viikonlopun kuvat kameralta koneelle. Nyt sitten vain tarvitsisi hieman valikoida, editoida ja liittää ne teksteihin. Kerkeisiköhän sen tekemään tänään. Päivä kun tarvitsisi kirjoittaa ensin väikkäriä niin koneelle kömpiminen kotonakin voi tuntua puulta. Viikonloppu vain oli melko tuottelias. Ctulhu on melkein valmis. Uusia ideoita penkistä. Pitsiliinankin meinasin aloittaa (mustan tietenkin). Joitakin projekteja olisi kuitenkin odottelemassa päättelyä. Hinku olisi kuitenkin jo aloittaa uutta. Avovaimokin ehdotteli että jos kierrätyskeskukseen mentäisiin katsomaan uutta projektituolia. No yritän nyt saada edes nämä viikonlopun askartelut tänne...
Ensin kumminkin töitä...
Ensin kumminkin töitä...
perjantai 20. elokuuta 2010
Muistiinpanoja
Siitä testikuvasta voisi saada sohvalle kivan tyynynpäälisen. Sohvaltahan vahdataan telkkaa niin se olisi sopiva aihe. Toiseksi näin jossakin virkkaa jämistä kirjassa hassut tossut ja ajattelin että nurkissa lojuvista matonkuteista voisi virkata itsellensä kotitossut. Nyt harkitsen aloittavani cthulhun virkkaamista tai sitten voisin punoa avaimenperääni. Ai niin siitäkin piti tänne laittaa.
Kattoo nyt kuin käy kun on täällä maalla mummuloimassa, kun täällä on hyvä lankaliike. Kyseisessä liikkeessä kun on hemmetin hyvä valikoima ja hinnatkin ovat neuvoteltavissa. Avovaimokin on kyseisessä liikkeessä vierailusta puhunut useamman kerran tämän päivän ja eilisen aikana.
Kattoo nyt kuin käy...
Kattoo nyt kuin käy kun on täällä maalla mummuloimassa, kun täällä on hyvä lankaliike. Kyseisessä liikkeessä kun on hemmetin hyvä valikoima ja hinnatkin ovat neuvoteltavissa. Avovaimokin on kyseisessä liikkeessä vierailusta puhunut useamman kerran tämän päivän ja eilisen aikana.
Kattoo nyt kuin käy...
keskiviikko 18. elokuuta 2010
Testikuva
Hmm, tuli justiinsa mieleen että testikuva on hauska. Siis se vanha television testikuva.
Se mitä tuosta sitten tulee niin onkin aivan toinen asia. Ei sitten niin mitään hajua mutta jotain hauskaa tuosta voisi keksiä...
Se mitä tuosta sitten tulee niin onkin aivan toinen asia. Ei sitten niin mitään hajua mutta jotain hauskaa tuosta voisi keksiä...
Tasku
Sille läppärille oli tarkoitus tehdä tasku. Aplikoidakin oli tarkoitus. Kuva vain vaihtui matkan varrella pariinkin otteeseen.
No enhän minä voinut odottaa yhtään vaan piirtelin uuden kuvan pojan puuväreillä ja nappasin lähikangaskaupasta pienet määrät sopivaa kangasta. Nyt sitten tarvitsisi miettiä mitenkä tuo kuva saadaan leikattua malleiksi ja miten. Ainakin punaiset sulat olisi tarkoitus ommella yksittäin niinkuin keltainen nokka ja oranssi rinta. Sinisestä pääväristä en sitten olekkaan niin varma. Ainakin kolmessa osassa, siivet ja ruumis. No ehtiihän tuota miettimään.
No enhän minä voinut odottaa yhtään vaan piirtelin uuden kuvan pojan puuväreillä ja nappasin lähikangaskaupasta pienet määrät sopivaa kangasta. Nyt sitten tarvitsisi miettiä mitenkä tuo kuva saadaan leikattua malleiksi ja miten. Ainakin punaiset sulat olisi tarkoitus ommella yksittäin niinkuin keltainen nokka ja oranssi rinta. Sinisestä pääväristä en sitten olekkaan niin varma. Ainakin kolmessa osassa, siivet ja ruumis. No ehtiihän tuota miettimään.
Virkattu mekko
Sain kuin sainkin jatkettua sitä mekon virkkaamista.
Olen saanut jo pari helman raidoista valmiiksi. Sitten kaikki langanpätkät tulisi päätellä. Sitten vielä reunat siistiä kiinteilläsilmukoilla. Lopuksi kostuttaa ja pingottaa niin eiköhän tuotakin voi valmiiksi sanoa. Koska? Sitä en tiedä, koska noiden raitojen tekemisestäkin on kerinnyt menemään jo muutama päivä ilman että olen saanut mitään aikaiseksi. Paitsi töissä on ollut tuotteliasta aikaa. Illat menevätkin sitten pojan kanssa joka on ollut kipeänä ja känkkäränkkä.
Olen saanut jo pari helman raidoista valmiiksi. Sitten kaikki langanpätkät tulisi päätellä. Sitten vielä reunat siistiä kiinteilläsilmukoilla. Lopuksi kostuttaa ja pingottaa niin eiköhän tuotakin voi valmiiksi sanoa. Koska? Sitä en tiedä, koska noiden raitojen tekemisestäkin on kerinnyt menemään jo muutama päivä ilman että olen saanut mitään aikaiseksi. Paitsi töissä on ollut tuotteliasta aikaa. Illat menevätkin sitten pojan kanssa joka on ollut kipeänä ja känkkäränkkä.
Lankalaatikot
Tuossa on kuva yhdestä lankalaatikosta kun kaikissa blogeissa sellainen tuntuu olevan.
Tuo nyt vain on se pienin niistä monista joita tuolla nurkissa ja hyllyissä lojuu. Sitten on vielä avovaimon omat lootat joissa on varmaan toinen mokoma lankaa. Ja kaikesta näistä on tarkoitus tulla jotakin kivaa. Tuossa oikealla alalaidassa on ainakin lankoja jotka on tarkoitettu pehmolelun virkkaamiseen. Tummahkot langat ovat muistaakseni tumppuja varten jne...
Tuo nyt vain on se pienin niistä monista joita tuolla nurkissa ja hyllyissä lojuu. Sitten on vielä avovaimon omat lootat joissa on varmaan toinen mokoma lankaa. Ja kaikesta näistä on tarkoitus tulla jotakin kivaa. Tuossa oikealla alalaidassa on ainakin lankoja jotka on tarkoitettu pehmolelun virkkaamiseen. Tummahkot langat ovat muistaakseni tumppuja varten jne...
Mummoja ruutuun
Niin tosiaan muistin että tuolla sängyn alla on iso säkki punaista lankaa. Niitä on joka paikassa, tota lankaa meinaan.
Tuosta olisi tarkoitus tehdä tuhoton määrä mummonruutuja ja sitten hommata lisää mustaa ja tehdä siitä toinen tolkuton läjä mummonruutuja ja sitten tehdä niistä päiväpeitto tai jotain sinnepäin on suunnitelmissa. Olen meinannut aloittaa tämänkin tekemisen jo moneen kertaan mutta aina on vain jostain syystä löytynyt parempaa tekemistä kuin tämä.
Tuosta olisi tarkoitus tehdä tuhoton määrä mummonruutuja ja sitten hommata lisää mustaa ja tehdä siitä toinen tolkuton läjä mummonruutuja ja sitten tehdä niistä päiväpeitto tai jotain sinnepäin on suunnitelmissa. Olen meinannut aloittaa tämänkin tekemisen jo moneen kertaan mutta aina on vain jostain syystä löytynyt parempaa tekemistä kuin tämä.
Tiltting 3
Pistän vain tänne muistiin että noita tilttailukuvia varten saisi varmaankin hyviä kuvia Linnunlaulun sillalta rautatieasemalle päin tai Pasilaan päin. Tartteepa mennä joku aamu pojan kanssa katsomaan samalla vähän junia. On muuten vaikea keksiä äkkiseltään sopivia paikkoja ottaa tuollaisia sopivalla etäisyydellä yläviistosta kuvia. Linjoilta voisi saada jotakin, Senaatintoriltakin voisi rappusilta koittaa, UKK kadulta Narinkkatorille, Tähtitorninmäeltä satamaan päin... noin äkkiä mieleen tulleet.
tiistai 17. elokuuta 2010
Cthulhu
Päätin sitten tänään töissä että tarvitsen pöydälleni pehmo-cthulhun. Mieleen tuli heti että sopivia vihreitä lankoja on varmasti jemmassa jossakin laatikossa. Sitten vain etsimään kuvia ja ohjeita ja tekemään niistä kollaasia joka olisi jotenkin toteuttamiskelpoinen.
Siipien rungoksi hain vihreätä piippurassia. Tarviihan sitä tavaroiden valmiina olla laatikossa vaikkei tuota kerkeisikkään aloittamaan. Silmiin pisti kylläkin se että Tiimari myi tuota piippurassia askartelupunoksena. Mitä ihmeen askartelupunosta. Se on rautalankaa jossa on vihreätä karvaa.
Tuossa netissä hilluessani huomasin että Amigurumi nimitys esiintyy siellä täällä. Wikipedia auttoi taas kerran. Kysehän on vain Japaninkielisestä termistä virkatulle pehmolelulle. Joka päivä sitä oppii kaikkea uutta.
Siipien rungoksi hain vihreätä piippurassia. Tarviihan sitä tavaroiden valmiina olla laatikossa vaikkei tuota kerkeisikkään aloittamaan. Silmiin pisti kylläkin se että Tiimari myi tuota piippurassia askartelupunoksena. Mitä ihmeen askartelupunosta. Se on rautalankaa jossa on vihreätä karvaa.
Tuossa netissä hilluessani huomasin että Amigurumi nimitys esiintyy siellä täällä. Wikipedia auttoi taas kerran. Kysehän on vain Japaninkielisestä termistä virkatulle pehmolelulle. Joka päivä sitä oppii kaikkea uutta.
Kellot perkuleet
No ne kellot sitten kävivät viikon ja varmaan toistakin tuossa seinällä ilman mitään ongelmia. Syytä sekunnin toistoon tuli sitten ajankohtaiseksi etsiä muualta. Sitten kun koneistoa kiinnitin tuossa tauluunsa huomasin että hemmetti tuossahan sen syyn on oltava. Kellon viisarit kun tulevat kuvun alle ja kupu on kupera ja sekunttiviisari on selkeästi aivan liian pitkä. Eipä siinä sitten muuta kuin viisaria vääntämään profiililtaan kupuun sopivaksi.
Sitten viisareita kokeiltiin kaikissa asennoissa ja katseltiin että kaikkeen on ainakin millin matka. Nyt kellä on seinällä ja ainakin vielä se toimii ihan normaalisti. Harmittaa vain että syy toimimattomuuteen oli koko ajan siinä aivan nenän alla, eikä sitä sitten tullut millään huomattua. Kaikenlisäksi näin tuntuu käyvän turhankin usein.
Sitten viisareita kokeiltiin kaikissa asennoissa ja katseltiin että kaikkeen on ainakin millin matka. Nyt kellä on seinällä ja ainakin vielä se toimii ihan normaalisti. Harmittaa vain että syy toimimattomuuteen oli koko ajan siinä aivan nenän alla, eikä sitä sitten tullut millään huomattua. Kaikenlisäksi näin tuntuu käyvän turhankin usein.
sunnuntai 15. elokuuta 2010
Tiltting 2
Heh, tuli mieleen että otin hauskoja yöliikenne kuvia Hiroshimassa ollessani ja että niistä voisi saada hauskoja kokeiluja aikaiseksi.
Ensin alkuperäinen
Ja sitten se käsitelty.
Efekti on jo hyvin paljon selkeämpi. Ainakin isommassa koossa. Klikkaappa kuvia. Omalla koneella efektin huomaa vielä paremmin kun käytössä on vielä isompi koko. Täähän on hauskaa vaikkakin vain kikkailua.
Ensin alkuperäinen
Ja sitten se käsitelty.
Efekti on jo hyvin paljon selkeämpi. Ainakin isommassa koossa. Klikkaappa kuvia. Omalla koneella efektin huomaa vielä paremmin kun käytössä on vielä isompi koko. Täähän on hauskaa vaikkakin vain kikkailua.
Läppärille kotelo
Tarkoitus oli aplikoida läppärin koteloon kallo, kuten varmaan kuvista saattoi arvata. Tulin kuitenkin tänään toisiin aatoksiin. Tulin ajatelleeksi että pingviini voisi olla parempi näin Linux käyttäjänä. Piirtelin leikkikentällä pojan ja yhden tutun pojan kanssa pingviinejä aikani. Kunnes tajusin että mustalla pohjalla musta pingviini ei välttämättä ole kaikkein paras vaihtoehto. Lisäksi, onko pingviini oikeasti kiva? No, tuli sitten parempi idea mieleen. Minä kun pidän old school tatuoinneista niin miksi en tee kuollutta pääskystä? No tottakai siinä se idea onkin. Hienoa... Nyt sitten tarvitsen lisää kankaita, sinisiä, violetteja, punaisia. Onkohan niitä sellaisia tilkkusäkkejä joita muistelen joskus kangaskaupoista saatavan. No tartteepa vilkaista ainakin tuo Matan kangas, Eurokangas ja vielä piruuttaan Stockmannin kangasosasto. Jaa niin onhan tuossa tuo tilkkutalokin tuossa ihan melkein naapurissa jossa ainakin nimensä mukaan voisi olla juuri tilkkuja.
Virkattu mekko
Niinpä niin, kahden viikon aikana en ole ehtinyt koskea tähän mekkoon kuin pari kertaa. No on se kuitenkin edennyt sen verran että alle 10 senttiä tarvitaan pituutta enää että voin ruveta tekemään helman raidoitusta.
Helman raidoitus tulee samaan malliin kuin tuo pääntien tienoo. Tuohon mekko osaan tulee hauska pitsimäinen kuvio.
Katsotaan nyt sitten koska tätä pääsee oikeasti taas edistämään. Aikaa on niin pirun vähän näin viikonloppuisinkin. Pojan kanssa vietettiin aamu leikkipuistossa, hioin tuolia kuntoon, leikin photarilla, kävin kaupassa jne. Nyt kun vielä ehtisi hiukan istumaan paikallaankin.
Helman raidoitus tulee samaan malliin kuin tuo pääntien tienoo. Tuohon mekko osaan tulee hauska pitsimäinen kuvio.
Katsotaan nyt sitten koska tätä pääsee oikeasti taas edistämään. Aikaa on niin pirun vähän näin viikonloppuisinkin. Pojan kanssa vietettiin aamu leikkipuistossa, hioin tuolia kuntoon, leikin photarilla, kävin kaupassa jne. Nyt kun vielä ehtisi hiukan istumaan paikallaankin.
Tuoli
Niinpä niin, aina kun meinaan tehdä tätä tuolia eteenpäin on ihan tolkuttoman kuuma. Ei se muuten mitään mutta kun sitä tuolia joutuu hiomaan ihan pirun pienessä tilassa ilman ilmanvaihtoa niin ei se ole kivaa. No mitä pienistä, olen saanut tuolin hiottua näiden kahden päivän aikana jo melko hyvään kuntoon. Ensi viikolla voinkin sitten ruveta katsomaan tuolin kasaan liimaamista.
Tiltshift
Tuli sitten mieleen että voisikohan sitä photarilla huijata ja muunnella kuvaa siten että se näyttäisi olevan tilt shift kuva. Olihan tuota pakko kokeilla vaikka en olekaan viime aikoina paljoa photarilla leikkinyt. Ensin alkuperäinen kuva, joka on otettu "stop töhryille"-kulkueesta joskus pari vuotta takaperin.
Ja sitten se käsitelty.
Onhan noissa jonkin verran jo pienoismallin tuntua (paremmin huomaa kun katsoo isot kuvat). Paremmin kaiketi tuo kikkailu onnistuisi jos tuossa kuvassa nuo poliisiautot olisivat pienempiä. Tartteepa ottaa jotakin kaupunkikuvia ja kokeilla uudemman kerran. Mistäköhän sitä saisi hassuja kuvia kaupungin vilskeestä kun vaatimuksena on saada nuo kuvat hieman yläviistosta. Linnanmäen näköala ajelun aikana voisi saada kivoja kuvia alla olevasta huvipuistosta...
Ja sitten se käsitelty.
Onhan noissa jonkin verran jo pienoismallin tuntua (paremmin huomaa kun katsoo isot kuvat). Paremmin kaiketi tuo kikkailu onnistuisi jos tuossa kuvassa nuo poliisiautot olisivat pienempiä. Tartteepa ottaa jotakin kaupunkikuvia ja kokeilla uudemman kerran. Mistäköhän sitä saisi hassuja kuvia kaupungin vilskeestä kun vaatimuksena on saada nuo kuvat hieman yläviistosta. Linnanmäen näköala ajelun aikana voisi saada kivoja kuvia alla olevasta huvipuistosta...
lauantai 14. elokuuta 2010
Tyynynpäälinen
Juuri siivotessani löysin tuollaisen pyöreän punaisen tyynyn. Halkaisijaltaan tyyny on 35 cm.
Muistin sitten samalla että olen tuohonkin avovaimolle luvannut virkata pitsipäälisen. Lankaakin olisi tuota projektia varten mutta ei nyt vain millään tunnu olevan aikaa. Mieleeni tulikin juuri kaiken maailman ohjeita Youtubesta, joista osa oli juuri virkatun pitsin käsittelyä. Mallia voisi ottaa jostakin hyllystä löytyvästä Mary Oljen oppaasta. Tartteepa pohtia.
Toisaalta tämä voisi olla hauska projekti koska oikeastaan ainoina käsitöinä on äidin äidiltä säästynyt juuri pitsillä peitetty tyyny (jotain kirjailtuja peittoja, tyynyjä ym. on myös). Karjalan peruja kyseinen tyyny. Mikä huvittavinta että tuostakin kuulin vasta hiljattain. Kyllähän tuo tyyny on ollut meillä jo pitkään mutta äiti on innostunut kertomaan juttuja sukulaisista ja menneistä vasta hiljattain kun poika on jo vähän kasvanut. Rupeaakohan mummun tarinasuoni pulppuamaan. Kirpputorisuoni kun vuotaa jo valtoimenaan, ainakin mitä puheluihin on uskominen. Ne kun tuntuvat olevan kertausta siitä mitä on tullut sitten viime puhelun jälkeen kirppareilta ostettua.
Muistin sitten samalla että olen tuohonkin avovaimolle luvannut virkata pitsipäälisen. Lankaakin olisi tuota projektia varten mutta ei nyt vain millään tunnu olevan aikaa. Mieleeni tulikin juuri kaiken maailman ohjeita Youtubesta, joista osa oli juuri virkatun pitsin käsittelyä. Mallia voisi ottaa jostakin hyllystä löytyvästä Mary Oljen oppaasta. Tartteepa pohtia.
Toisaalta tämä voisi olla hauska projekti koska oikeastaan ainoina käsitöinä on äidin äidiltä säästynyt juuri pitsillä peitetty tyyny (jotain kirjailtuja peittoja, tyynyjä ym. on myös). Karjalan peruja kyseinen tyyny. Mikä huvittavinta että tuostakin kuulin vasta hiljattain. Kyllähän tuo tyyny on ollut meillä jo pitkään mutta äiti on innostunut kertomaan juttuja sukulaisista ja menneistä vasta hiljattain kun poika on jo vähän kasvanut. Rupeaakohan mummun tarinasuoni pulppuamaan. Kirpputorisuoni kun vuotaa jo valtoimenaan, ainakin mitä puheluihin on uskominen. Ne kun tuntuvat olevan kertausta siitä mitä on tullut sitten viime puhelun jälkeen kirppareilta ostettua.
tiistai 10. elokuuta 2010
Huopatossut
Uudesta Novitan lehdestä bongattu ohje huopaantuvasta langasta virkattuihin tossuihin. Lisäksi jossakin päin Internetin ihmeellistä maailmaa oli mainittu että kyseisellä ohjeella mutta yksinkertaisella langalla tehtynä aikuisten kokona kutistuisi huovuttamisessa lasten kooksi.
No niin hemmetti kävi, ei olisi uskonut että 28 senttinen tossu kutistuu koneessa 14 senttiseksi. Näistä kappaleista tuli koeversiot koska ne ovat hieman liian naftit pojan jalkaan. Lisäksi huomasin että ohjeen mukaan virkattuna varresta tulee tosi matala. Hauskempi olisi tehdä reilusti korkeampi reuna ja leikata viilto eteen ja taittaa varsi alas. Tarvitsee pitää mielessä seuraavia kappaleita varten.
No niin hemmetti kävi, ei olisi uskonut että 28 senttinen tossu kutistuu koneessa 14 senttiseksi. Näistä kappaleista tuli koeversiot koska ne ovat hieman liian naftit pojan jalkaan. Lisäksi huomasin että ohjeen mukaan virkattuna varresta tulee tosi matala. Hauskempi olisi tehdä reilusti korkeampi reuna ja leikata viilto eteen ja taittaa varsi alas. Tarvitsee pitää mielessä seuraavia kappaleita varten.
Ompelulaatikko
Ompelulaatikko vai olisiko oikeammin ompelutarvikelaatikko tai jotain? No sellainen olisi kumminkin tarkoitus tehdä noista vanerin palasista.
Noi levyt on tosiaan sahattu valmiiksi pussiin jo viime jouluna että katsotaan jos ennen seuraavaa saa tuolle läjälle tehtyä mitään. Suunnitelmissa on monikerroksinen laatikko joka aukeaa haitarina. Kaiken lisäksi tarkoitus olisi tehdä kivat liitokset levyjen välille. Sitten vielä kun keksisi niille nimen. Jostain syystä haluaisin sanoa hanhiliitos mutta ei sellaista ole kumminkaan olemassa.
Sellaienn hytinä että tämä tulee olemaan oman aikansa vielä tässä pussissa.
Noi levyt on tosiaan sahattu valmiiksi pussiin jo viime jouluna että katsotaan jos ennen seuraavaa saa tuolle läjälle tehtyä mitään. Suunnitelmissa on monikerroksinen laatikko joka aukeaa haitarina. Kaiken lisäksi tarkoitus olisi tehdä kivat liitokset levyjen välille. Sitten vielä kun keksisi niille nimen. Jostain syystä haluaisin sanoa hanhiliitos mutta ei sellaista ole kumminkaan olemassa.
Sellaienn hytinä että tämä tulee olemaan oman aikansa vielä tässä pussissa.
maanantai 9. elokuuta 2010
Nojatuolista vielä
Lisäsin kuvan vanhasta nojatuolista ennen kunnostusta jo aiemmin tekemääni postaukseen.
Matto tästä olisi tarkoitus tulla
Sain jotain sisustuslehteä pläräillessä innostuksen että virkkaanpa maton. Eihän pyöreän maton virkkaaminen matonkuteesta voi nyt niin kova homma olla. Ilman ohjetta sillain musta tuntuu meiningillä aloittaen ollaan nyt purkuvaiheessa.
Tuo nyt sitten olisi tarkoitus purkaa ja aloittaa alusta ohjeella jonka jostakin toisesta sisustuslehdestä löysin. Sitten vielä kun käsialani on melko tiukan piukkaa niin ajattelin kokeilla ja tehdä puusta hieman isomman koukun.
Nyt vain tarvitsisi saada jokin toinen projekti pois alta että voisin ruveta tätä taasen tekemään. Vaikka en sitä kovin innolla odotakkaan. IT-hörhönä kädet kun eivät ole muutenkaan loistavassa kunnossa ja tuollainen matto kun rupeaa olemaan melkoisen painava jo melko pienenä. Toisin sanoen melkoisen raskas virkkuutyö työstettäväksi.
Tuo nyt sitten olisi tarkoitus purkaa ja aloittaa alusta ohjeella jonka jostakin toisesta sisustuslehdestä löysin. Sitten vielä kun käsialani on melko tiukan piukkaa niin ajattelin kokeilla ja tehdä puusta hieman isomman koukun.
Nyt vain tarvitsisi saada jokin toinen projekti pois alta että voisin ruveta tätä taasen tekemään. Vaikka en sitä kovin innolla odotakkaan. IT-hörhönä kädet kun eivät ole muutenkaan loistavassa kunnossa ja tuollainen matto kun rupeaa olemaan melkoisen painava jo melko pienenä. Toisin sanoen melkoisen raskas virkkuutyö työstettäväksi.
sunnuntai 8. elokuuta 2010
Virkattu mekko
En sitten niin yhtään tiedä miksi rupesin tätäkin tekemään. Varmaan jotakin perua siitä että aloitin tekemään pojalle kaikenlaista ja mitään en ole vieläkään saanut valmiiksi. No teen nyt tämän ja sitten teen ne pehmolelut pojalle sen jälkeen. Taas kerran materiaaleja on hankittu laatikollinen. Pieni ero tässä on muihin projekteihin, tätä olen oikeasti ehtinyt jo aloittaakin.
Kyseessä on siis raidallinen mekko melko kirkkain värein. Projekti oli hieman mennä sivuraiteille kun pojan serkku harjoitteli saksien käyttöä pilppoen rullan petroolin sinistä bambulankaa. Yllätys oli melkoinen kun kuvittelimme kaikki että siipeensä harjoittelusta otti vain yksi kirja jonka kannen sai kontaktimuovilla taas yhdeksi kappaleeksi. Onneksi tuota väriä tulee vain muutamiin raitoihin ja pätkityt palat kuorimalla kerän päältä rupesi pohjalta löytymään lankaa jota ei tarvinnut koko ajan solmia.
Itsekseni tuossa kiroilin kun olen huolimattomasti poiminut eri värisien raitojen välissä silmukoita koska paikoitellen kerrokset menevät vähän "ristiin". Valmiina ovat nyt olkapäät rinta ja takaosa. Nyt työ on jo oikeassa muodossaan ja voin ruveta tekemään hameosuutta kerroksittain yhdellä värillä kunnes työ on melkein valmis. Sitten olisi vielä helman raidoitus ja napin lisääminen taakse kaulukseen.
Kyseessä on siis raidallinen mekko melko kirkkain värein. Projekti oli hieman mennä sivuraiteille kun pojan serkku harjoitteli saksien käyttöä pilppoen rullan petroolin sinistä bambulankaa. Yllätys oli melkoinen kun kuvittelimme kaikki että siipeensä harjoittelusta otti vain yksi kirja jonka kannen sai kontaktimuovilla taas yhdeksi kappaleeksi. Onneksi tuota väriä tulee vain muutamiin raitoihin ja pätkityt palat kuorimalla kerän päältä rupesi pohjalta löytymään lankaa jota ei tarvinnut koko ajan solmia.
Itsekseni tuossa kiroilin kun olen huolimattomasti poiminut eri värisien raitojen välissä silmukoita koska paikoitellen kerrokset menevät vähän "ristiin". Valmiina ovat nyt olkapäät rinta ja takaosa. Nyt työ on jo oikeassa muodossaan ja voin ruveta tekemään hameosuutta kerroksittain yhdellä värillä kunnes työ on melkein valmis. Sitten olisi vielä helman raidoitus ja napin lisääminen taakse kaulukseen.
lauantai 7. elokuuta 2010
Kellot ne vaan käy
Niin ne kellot nyt sitten vain käyvät käymistään. Nyt sitten tarvitsisi ruveta taas kasaamaan jommalla kummalla koneella sitä kasaan ja katsoa mistä kanittaa ja mihin se nyt oikeasti jää jumiin. No jaa kerkee sitä myöhemminkin nyt en viitsi.
Tuoli saa jatkoa
Ihan kuin asunnon siivoaminen, kaupassa käynti ja kellarikomeron siivoaminen ei olisi lauantaiaamulle tarpeeksi hikoamista niin päätin jatkaa jotain vielä kesken olevaa projektia.
Tuoli jota jo aiemmin rupesin putsaamaan maalista on saanutkin jo levätä tarpeeksi ja tänään olikin vuorossa loppujen maalien poisto. Voin muuten kertoa että talon kuumimmassa tilassa (kylppäri) kuumailmapuhaltimen kanssa on jonkin verran tukalaa olla. Tulosta kuitenkin syntyy.
Ehdin jopa kokeilemaan miten hiekkapaperi puree maalin jämiin jota tuolin pinnassa vielä on siellä täällä. Kyllähän nuo lähtevät pois mutta eipä sekään ihan helppoa ole. Hetken hinkkaamisella saa ainakin hien irtoamaan niin että rupeaa jo tuolille tippumaan. Sain sitten irroitettua tuon selkänojankin kun se on heilunut vähän miten sattuu. Samalla katselin että voi tulla vastaan kaikkien osien irroitus ja uudelleen liimaus koska itse tuolikin on vähän huteran oloinen.
Josko sitä kuitenkin tekisi jotakin muuta ja katselis tota vaikka huomena uudestaan.
Tuoli jota jo aiemmin rupesin putsaamaan maalista on saanutkin jo levätä tarpeeksi ja tänään olikin vuorossa loppujen maalien poisto. Voin muuten kertoa että talon kuumimmassa tilassa (kylppäri) kuumailmapuhaltimen kanssa on jonkin verran tukalaa olla. Tulosta kuitenkin syntyy.
Ehdin jopa kokeilemaan miten hiekkapaperi puree maalin jämiin jota tuolin pinnassa vielä on siellä täällä. Kyllähän nuo lähtevät pois mutta eipä sekään ihan helppoa ole. Hetken hinkkaamisella saa ainakin hien irtoamaan niin että rupeaa jo tuolille tippumaan. Sain sitten irroitettua tuon selkänojankin kun se on heilunut vähän miten sattuu. Samalla katselin että voi tulla vastaan kaikkien osien irroitus ja uudelleen liimaus koska itse tuolikin on vähän huteran oloinen.
Josko sitä kuitenkin tekisi jotakin muuta ja katselis tota vaikka huomena uudestaan.
perjantai 6. elokuuta 2010
Puolentoista istuimen pakarat
Nyt menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta on aivan pakko kirjoittaa.
Miksi ihmeessä busseissa, ratikoissa ja metrossa löytyy ihmisiä jotka eivät osaa olla joukkoliikennevälineessä. Penkkejä varataan laukuilla, mielikuvitusystävillä ja puolentoista penkin ahtereilla. Eipä tuo paljoa häiritse puoli tyhjässä bussissa, mutta ruuhka aikaan voi olla todella ärsyttävää.
Tuplataan tariffi mokomilta. Maksakoot molemmista tuoleista jos ei uskalla päästää toista ihmistä viereen.
Miksi ihmeessä busseissa, ratikoissa ja metrossa löytyy ihmisiä jotka eivät osaa olla joukkoliikennevälineessä. Penkkejä varataan laukuilla, mielikuvitusystävillä ja puolentoista penkin ahtereilla. Eipä tuo paljoa häiritse puoli tyhjässä bussissa, mutta ruuhka aikaan voi olla todella ärsyttävää.
Tuplataan tariffi mokomilta. Maksakoot molemmista tuoleista jos ei uskalla päästää toista ihmistä viereen.
torstai 5. elokuuta 2010
Kellot kumajaa
Lisää kelloja. No ne kellot sitten pyöri yhden yön ilman ongelmia. Laitetaan ne nyt vielä päiväksi tuohon seinälle sinitarralla oikeaan asentoonsa jos vaikka toinen paljastaisi itsensä sekunninviilaajaksi. Jos ei kummosia tapahdu niin tarvitsee koota taas toisella koneella ja katsoa kuinka mystisesti jumittaa. Hmm, voikohan noita viisareita kiristää liikaa. No katsoo sitä sitten kun on taas aikaa.
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Aika blogissa
Pisti silmään että blogi väitti kellon olevan kymmentä vaille yhdeksän aamulla kun tuon kirjoitin. Asetuksia hetken ihmetellen huomasin olevani Tyynellä valtamerellä. No en sitten tosiaankaan. Nyt tämäkin asia on korjattu ja julkaisuajat ovat kohdillaan.
Kuten arvelinkin myös kaikki aikaisemmat ajat muuttuivat oikeiksi. Eli palvelin tallentaa ajan yhdessä muodossa (tod.näk GMT) ja muotoilee ajat käyttäjän tarpeen mukaan.
Kuten arvelinkin myös kaikki aikaisemmat ajat muuttuivat oikeiksi. Eli palvelin tallentaa ajan yhdessä muodossa (tod.näk GMT) ja muotoilee ajat käyttäjän tarpeen mukaan.
Kellot vaan tikittää
Jatkoa aikaisemmalle kellopeli sekoilulle. No oli hetki aikaa ennen ruuan valmistumista pistää molempiin kellonkoneistoihin viisarit, nippelit ja patterit ja jättää ne tuonne pöydälle käymään itseksensä.
Josko jompikumpi ilmoittaisi jäävänsä jumiin. Jos molemmat koneet jatkavat toimintaansa normaalisti tarvitsee ruveta katsomaan syytä jostakin muualta. Esimerkiksi ottavatko viisarit kiinni jonnekin tai ahdistaako koneita muuten vain taulussa olo.
Josko jompikumpi ilmoittaisi jäävänsä jumiin. Jos molemmat koneet jatkavat toimintaansa normaalisti tarvitsee ruveta katsomaan syytä jostakin muualta. Esimerkiksi ottavatko viisarit kiinni jonnekin tai ahdistaako koneita muuten vain taulussa olo.
tiistai 3. elokuuta 2010
Lisää projektituoleja
Nyt kun pääsi alkuun tuossa vanhan maalin poistossa niin kellarista löytyi jemmasta tuollainen ihan perustuoli.
Ja eikun yrittämään mitä tuohon sanoo kuumailmapuhallin ja lasta.
Tuntuu irtoavan ja alta paljastuivat ainakin valkoinen ja ruskea maalikerros.
Eihän tuo maalinpoisto ole kauhean työlästä eikä pinta-alaakaan ole aivan kauheasti. Ongelma on vain että ehdin poistamaan maalia ainoastaan viikonloppuisin pojan päiväuni aikaan kylpyhuoneessa joka on kuin pätsi. Kaiken lisäksi se vähä pinta-ala nyt vain sattuu olemaan pyöreiden tankojen ympärillä.
Aika kertoo koska saan viimeisetkin maalit pois pinnasta että voin hioa tuon raadon. Aikanaan tuohon pintaan on sitten tarkoitus tulla vihreäksi sävytetty petsi, sitä kun sattuu olemaan varastossa.
Ja eikun yrittämään mitä tuohon sanoo kuumailmapuhallin ja lasta.
Tuntuu irtoavan ja alta paljastuivat ainakin valkoinen ja ruskea maalikerros.
Eihän tuo maalinpoisto ole kauhean työlästä eikä pinta-alaakaan ole aivan kauheasti. Ongelma on vain että ehdin poistamaan maalia ainoastaan viikonloppuisin pojan päiväuni aikaan kylpyhuoneessa joka on kuin pätsi. Kaiken lisäksi se vähä pinta-ala nyt vain sattuu olemaan pyöreiden tankojen ympärillä.
Aika kertoo koska saan viimeisetkin maalit pois pinnasta että voin hioa tuon raadon. Aikanaan tuohon pintaan on sitten tarkoitus tulla vihreäksi sävytetty petsi, sitä kun sattuu olemaan varastossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)