Hiljaista ollut

Mummonruutuja hitaahkolla tahdilla reunoitan ja mietin jo että voisin osaa ruveta jo harsimaan toisiinsa kiinni. Nyt olisi vielä yksi kiireempi projektikin tarjolla mistä en nyt vielä sen enempää turise. Tyynyäkin mistä jo aiemmin mainitsin niin himottaisi alkaa tekemään.

Sain kuitenkin eilen yöllä aikaiseksi pojan kaksi-vuotissynttäreille kakun korvikkeen. Poika kun tykkää junista ja joulukin on jo lähestymässä niin mikäs sen parempaa kuin tehdä piparkakkujuna.

Tuossa vielä piparijuna toimittamassa kakun virkaansa.

Yhtään tekovaiheen kuvaa ei ole koska kädet olivat melkoisen tahmeat sokerista ja taikinasta. Kaikkien mielestä onnistunut juna mutta kukaan ei uskaltanut ottaa vaunusta pipareita vaunusta syötäväksi. Nyt on poika mummulassa jos vaikka saisi hiukan edistettyä käsitöitäkin.

Mummonruutu

Todella hiljaista etenemistä. Kahden lapsen ja työn kanssa aikaa harrastuksille on oikeasti vähän. Lisäksi töissäkin on ollut hieman kiireinen fiilis viime aikoina (joten tullut luettua työasioita iltaisin). Reunoja olen kuitenkin aloittanut tekemään mutta reunat ovat vasta noin 40 kymmenessä ruudussa. Ärsyttävintä tässä on että tuo reunojen tekeminen kun ei olisi mitenkään vaikea saati kauhean paljon aikaa vievä homma. Aikaa kun vain ei ole.

Mummonruutuja taas

Nyt olisi sitten tuollainen läjä tuossa pöydällä. Kymmenen pinoissa tekee yhteensä sen 200 kappaletta. Lankaa on puntarin mukaan menny tasan 650 grammaa. Noin 13 kerää lankaa kulunut eli noin 1950 metriä lankaa tuossa läjällä. Reunoja olisi sitten tehtävänä jotain 40 metriä. Onpahan tuossa sitten hetkeksi taas tekemistä.