Munakoisoa jauhelihan korvikkeena ja kesäkurpitsaa pastan sijasta. Juustokastike mascarponesta. Hämmästyttävän hyvää.
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Beef wellington
Aina halunnut kokeilla tätä. Hyvää mutta en tiedä oliko hintansa ja rahansa väärttiä vai puuttuiko taitoa.
Lisää sukkia
Jotta taidot eivät heti unohtuisi, niin tulipahan sitten muutamat parit sukkia tehtyä yö aikaan. Yöllä siksi että muulloin ei oikein ollut aikaa. Kaikki näistä sukista menivät joululahjoiksi (yksistä sukista ei kuva näemmä tänne asti koskaan tullut).
Tulipahan siinä samassa kokeiltua palmikoidenkin tekoa.
Huppari vol. 2
Ainakin palaset ovat leikattuina valmiiksi. Katsotaan nyt koska tästä päästään jatkamaan tämän ompelua kun on yhdet tumput ja sukatkin neulonnan alla.
Ensimmäiset sukat
Niin tosiaan, ensimmäiset sukatkin aloitin ja sitten purinkin jo osittain. Pariinkin kertaan.
tiistai 9. lokakuuta 2012
Fauber 2
Sain aikaiseksi uppoutua syvemmälle fauberin saloihin. Nuo olivat "prässätyt" laakerikupit, jotka sai paikaltaan vain lyömällä tuuralla keskiön lävitse. Pelkäsin, että hajoitan nuo laakerikupit koska voimaa tarvittiin. Lopulta kuitenkin huomasin, että Tunturilla on käytetty ihan reippaasti rautaa/terästä noihin kuppeihin. Eivät varmasti helpolla hajoa.
Kuvaa siitä missä järjestyksessä mikäkin osa oli sisällä.
Pieni yksityiskohta on tuo akselin kavennus yhdeltä puolelta. Tämän johdosta kampi mahtuu ulos vain yhdessä asennossa. Koitin jo puhdistaa rattaitakin. Rattaat puhdistuvat kyllä, mutta kammista en ole niin varma.
Rungosta tarvitsisi myös irroittaa nuo ohjauslaakerin kupit. Ne vain ovat mahdottoman tiukassa, eikä yksikään tuurani yllä kunnolla rungon lävitse. Ei ainakaan siten, että uskaltaisin tempaista vasaralla ilman todennäköistä sormivammaa.
Hauskaa oli huomata, että tuo Tunturi merkki on melkoisen heppoinen kun kaiken liimasotkun poistaa tuolta merkin sisältä. Mietin vain pistänköhän nokkaan vai jonnekin muualle takaisin. Näin jossakin rakennellun pyörän jossa merkki oli laitettu takaisin satulatolppaam. No katson sitäkin sitten myöhemmin.
Koskahan sitä ehtisi katsomaan tuota ohjainlaakerikuppi ongelmaa seuraavaksi.
Kuvaa siitä missä järjestyksessä mikäkin osa oli sisällä.
Pieni yksityiskohta on tuo akselin kavennus yhdeltä puolelta. Tämän johdosta kampi mahtuu ulos vain yhdessä asennossa. Koitin jo puhdistaa rattaitakin. Rattaat puhdistuvat kyllä, mutta kammista en ole niin varma.
Rungosta tarvitsisi myös irroittaa nuo ohjauslaakerin kupit. Ne vain ovat mahdottoman tiukassa, eikä yksikään tuurani yllä kunnolla rungon lävitse. Ei ainakaan siten, että uskaltaisin tempaista vasaralla ilman todennäköistä sormivammaa.
Hauskaa oli huomata, että tuo Tunturi merkki on melkoisen heppoinen kun kaiken liimasotkun poistaa tuolta merkin sisältä. Mietin vain pistänköhän nokkaan vai jonnekin muualle takaisin. Näin jossakin rakennellun pyörän jossa merkki oli laitettu takaisin satulatolppaam. No katson sitäkin sitten myöhemmin.
Koskahan sitä ehtisi katsomaan tuota ohjainlaakerikuppi ongelmaa seuraavaksi.
lauantai 6. lokakuuta 2012
Fauberin perskules
Koitin hieman lisää maalinpoistoa. No ilman kemikaaleja tämä voi viedä aikaa enemmänkin. Pitääköhän tästä ottaa jonkinlainen zen kokemus ja hinkata ihan paperilla puhtaaksi. No katsoo nyt.
Niin siitä keskiöstä. Sain tuliaisiksi pari iskutuurnaa ja pääsin kokeilemaan tuon hirmun aukaisemista. Kutsun sitä nyt hirmuksi, koska kyseisen mallinen keskiö on tuntunut olevan kaikille ongelmien lähde (no melko monelle kuitenkin).
Laakerikuppiin asti kaikki meni kuin suunniteltua, mutta se kuppi olikin sitten eri asia. En ainakaan pikaisella vilkaisulla huomannut mitään koloa, johon olisi tuurnalla voinut iskeä. Olisikohan tuo nyt sitten se hankalampi prässätty malli. No ajattelin huomenna katsoa tarkemmin tuota probleemaa.
Niin siitä keskiöstä. Sain tuliaisiksi pari iskutuurnaa ja pääsin kokeilemaan tuon hirmun aukaisemista. Kutsun sitä nyt hirmuksi, koska kyseisen mallinen keskiö on tuntunut olevan kaikille ongelmien lähde (no melko monelle kuitenkin).
Laakerikuppiin asti kaikki meni kuin suunniteltua, mutta se kuppi olikin sitten eri asia. En ainakaan pikaisella vilkaisulla huomannut mitään koloa, johon olisi tuurnalla voinut iskeä. Olisikohan tuo nyt sitten se hankalampi prässätty malli. No ajattelin huomenna katsoa tarkemmin tuota probleemaa.
perjantai 5. lokakuuta 2012
Tunturi
Pidemmän aikaa jo katurassia meinannut rakentaa. Nyt sellaiseen sattui tilaisuus kuukausien meinauksen jälkeen. Projektihan siitä sitten oli tehtävä.
Jouduin kuljetusta varten pilkkomaan pyörää hieman, joten etsin netistä kuvan jostakin melkolailla vastaavasta. Itse en ole varma onko minun kyseinen malli retki 6 vai 10 vai super tai mikä lie. Jokin retki malleista kuitenkin.
Tuolla se sitten majailee komeron lattialla.
Paitsi, että purkaahan tuo tarvitsee. Kaikki osat tarvitsevat jos jonkinlaista hoitotoimenpidettä.
Seuraavassa on joitakin osia ja niiden sijoituksia, jos vaikka sattuisin tarvitsemaan tätä tietoa joskus myöhemmin. En ole siis vieläkään päättänyt tuleeko fixi, sinkula vai vain maantiepyörä. No onhan tässä aikaa miettiä. Commuter Hackilla voi kulkea töihin ja lenkillä talven ajan.
Niin siis tosiaan kyseessä on noin -79 valmistettu pyörä. Joten kaikkiosat ovat melko lailla kiinni ja meinaavatkin pysyä niin. Paitsi ne jotka ovat niin haperoja, että jäävät käsiin, kun koittaa hieman suostutella aukeamaan.
Rupeaa pikku hiljaa olemaan sopivan kokoisena settinä komerossa säilyttämistä varten.
Ilmeisesti näitä tarvitsisi ruveta putsailemaan ja kunnostamaan.
Ja tarvitseehan rungosta irroittaa vanha lukko, johon avain on hukkunut joskus -80 luvulla. Työpajana toimii suihku, koska ajattelin kaakelin olevan vähiten kipinän arka pinta taloudessamme.
Kyllähän se tuosta irtoaa köyhän miehen Dremelillä. Nuo "timantti"terät kuluvat melkoisesti leikatessa. Suosittelen myös suojalaseja, jotka minulla olivatkin, koska nuo laikat murtuessaan lähtevät arvaamattomiin suuntiin raketin nopeudella. Yläkuvasta voi tuosta lokasuojan ruuvin reiästä, tai sen vierestä, havaita vihreitä jäämiä alkuperäisestä maalista. Tämä kun on spreijattu mustaksi jossakin vaiheessa.
Tulihan siinä sitten samalla kokeiltua maalinpoistoakin. Noille kammille tarvitsisi keksiä jotakin. Vanha fauberi ja ruosteessa. Hiominen puhtaaksi ja maalia pintaa? No onnesta talvi aikaa miettiä.
Irti leikatun lukon paikan siistimiseksi turvauduin ihan vanhan aikaiseen viilaan. Hyvin se silläkin lähti.
Etuhaarukka meinasi olla sitten piukassa. Kunnes löysin jostakin blogista vinkin laittaa palan sisäkumia lukkorenkaan päälle ja käyttää kunnon pihtejä. Lisäksi laitoin haarukan pojan sängyn jalan ympärille ja vähän pressua suojaksi, että voi kunnolla vääntää.
Aukesihan se. Kaikenlaista töhnää tuonnekin on joutunut. Ei ihme, että haarukka ei meinannut kääntyä. Vielä mietinnässä vaivaudunko putsaamaan vai hommaanko vain uudet sisuskalut.
Seuraavaksi olisi tarkoitus irroittaa fauberi keskiö, mutta ei ole tarvittavia työkaluja. Tarvitsee myös selvittää mihin suuntaan se aukeaa. Sitten tarvitsisi kysellä, sisuskalujen perään jostakin. Löysin ainakin yhden paikan, joka myy todennäköisesti sopivaa laakerisettiä. No katsoo sitä sitten kun saan sen auki ja tiedän mitä puuttuu. Jotain sille keskiölle tarvitsee kuitenkin tehdä, koska pyörii vain rohisten ja nykien.
Jouduin kuljetusta varten pilkkomaan pyörää hieman, joten etsin netistä kuvan jostakin melkolailla vastaavasta. Itse en ole varma onko minun kyseinen malli retki 6 vai 10 vai super tai mikä lie. Jokin retki malleista kuitenkin.
Tuolla se sitten majailee komeron lattialla.
Paitsi, että purkaahan tuo tarvitsee. Kaikki osat tarvitsevat jos jonkinlaista hoitotoimenpidettä.
Seuraavassa on joitakin osia ja niiden sijoituksia, jos vaikka sattuisin tarvitsemaan tätä tietoa joskus myöhemmin. En ole siis vieläkään päättänyt tuleeko fixi, sinkula vai vain maantiepyörä. No onhan tässä aikaa miettiä. Commuter Hackilla voi kulkea töihin ja lenkillä talven ajan.
Niin siis tosiaan kyseessä on noin -79 valmistettu pyörä. Joten kaikkiosat ovat melko lailla kiinni ja meinaavatkin pysyä niin. Paitsi ne jotka ovat niin haperoja, että jäävät käsiin, kun koittaa hieman suostutella aukeamaan.
Rupeaa pikku hiljaa olemaan sopivan kokoisena settinä komerossa säilyttämistä varten.
Ilmeisesti näitä tarvitsisi ruveta putsailemaan ja kunnostamaan.
Ja tarvitseehan rungosta irroittaa vanha lukko, johon avain on hukkunut joskus -80 luvulla. Työpajana toimii suihku, koska ajattelin kaakelin olevan vähiten kipinän arka pinta taloudessamme.
Kyllähän se tuosta irtoaa köyhän miehen Dremelillä. Nuo "timantti"terät kuluvat melkoisesti leikatessa. Suosittelen myös suojalaseja, jotka minulla olivatkin, koska nuo laikat murtuessaan lähtevät arvaamattomiin suuntiin raketin nopeudella. Yläkuvasta voi tuosta lokasuojan ruuvin reiästä, tai sen vierestä, havaita vihreitä jäämiä alkuperäisestä maalista. Tämä kun on spreijattu mustaksi jossakin vaiheessa.
Tulihan siinä sitten samalla kokeiltua maalinpoistoakin. Noille kammille tarvitsisi keksiä jotakin. Vanha fauberi ja ruosteessa. Hiominen puhtaaksi ja maalia pintaa? No onnesta talvi aikaa miettiä.
Irti leikatun lukon paikan siistimiseksi turvauduin ihan vanhan aikaiseen viilaan. Hyvin se silläkin lähti.
Etuhaarukka meinasi olla sitten piukassa. Kunnes löysin jostakin blogista vinkin laittaa palan sisäkumia lukkorenkaan päälle ja käyttää kunnon pihtejä. Lisäksi laitoin haarukan pojan sängyn jalan ympärille ja vähän pressua suojaksi, että voi kunnolla vääntää.
Aukesihan se. Kaikenlaista töhnää tuonnekin on joutunut. Ei ihme, että haarukka ei meinannut kääntyä. Vielä mietinnässä vaivaudunko putsaamaan vai hommaanko vain uudet sisuskalut.
Seuraavaksi olisi tarkoitus irroittaa fauberi keskiö, mutta ei ole tarvittavia työkaluja. Tarvitsee myös selvittää mihin suuntaan se aukeaa. Sitten tarvitsisi kysellä, sisuskalujen perään jostakin. Löysin ainakin yhden paikan, joka myy todennäköisesti sopivaa laakerisettiä. No katsoo sitä sitten kun saan sen auki ja tiedän mitä puuttuu. Jotain sille keskiölle tarvitsee kuitenkin tehdä, koska pyörii vain rohisten ja nykien.
Italiansalaatti
Edellisenä päivänä päivälliseltä jäi jäljelle hieman spagettia. Mitäs siitä voisi muuta tehdä kuin italiansalaattia. Melko hyvää siitä sitten tulikin. Voin tehdä tätä uudestaankin.
Virkattu ruusu
Tein yllä olevan ruusun kokeeksi. Tarkoitus on virkata kokonainen tyynynpäälinen näistä ruusuista. Tämä ensimmäinen ruusu sai kuitenkin päätyä tyttären pipon koristeeksi.
Huppari (kokeiluversio)
Niin siis en ole koskaan ommellut. No, ainakaan ala-asteen jälkeen. Silloin kun oli käsityötunneilla jotakin ommeltava. En kuitenkaan muista mitä. Tietenkin silloin tällöin paikkaan housuja jne., mutta takaisin asiaan. Tämä on siis ensimmäinen kaavoista asti ommeltu vaate.
Kaavoja jäljennettiin ja leikeltiin voipaperille, kun mitään muutakaan ei ollut saatavilla. Sitten siirreltiin kankaalle ja leikattiiin.
Laitoin pienet teipit kankaanpalasiin, että tiesin mikä palanen kuuluu mihinkäkin.
Ensimmäisiä saumoja.
Hupunkin sain ommeltua.
Tämähän rupeaa näyttämään vaatteelta.
Ja aina vain enemmän vaatteen näköinen.
Ja sitten valmiiksi asti.
Kokeillessa päälle huomasin, että Ottobren koot ovat melko reiluja tai sitten leikkasin vapaamielisesti tai kaikkea edellä mainittua. Vetoketjun yläosasta huomaa, että ainakin pari senttiä voi jättää seuraavasta kappaleesta pituutta. Nepparienkin kanssa opin uusia asioita. Toisin sanoen ymmärsin kuinka ne pitää oikeasti kiinnittää. Meinaan sen reiän kokoa mistä neppari pujotetaan. Reikä ei ainakaan saa olla liian iso, koska neppari tippuu helposti pois. Pieni reikä, neppari läpi ja vasaroimaan. Silloin ainakin jää nepparin väliin tarpeeksi kangasta, että se voi pysyä kiinni.
Ei se kuitenkaan käyttöä haitannut. Sen jälkeen kun nuo pitkähköt hihat oli taitettu taakse resorin verran.
Lämminkin tuntui olevan. Ei kun sitten vain seuraavaa miettimään. Tämä siis oli vain koe kappale satunnaisella kankaalla, jota sattui löytymään kaapeista. Idea kun on olemassa, mutta taitoja tässä vain testailen ihan normaalin hupparin voimin.
Kaavoja jäljennettiin ja leikeltiin voipaperille, kun mitään muutakaan ei ollut saatavilla. Sitten siirreltiin kankaalle ja leikattiiin.
Laitoin pienet teipit kankaanpalasiin, että tiesin mikä palanen kuuluu mihinkäkin.
Ensimmäisiä saumoja.
Hupunkin sain ommeltua.
Tämähän rupeaa näyttämään vaatteelta.
Ja aina vain enemmän vaatteen näköinen.
Ja sitten valmiiksi asti.
Kokeillessa päälle huomasin, että Ottobren koot ovat melko reiluja tai sitten leikkasin vapaamielisesti tai kaikkea edellä mainittua. Vetoketjun yläosasta huomaa, että ainakin pari senttiä voi jättää seuraavasta kappaleesta pituutta. Nepparienkin kanssa opin uusia asioita. Toisin sanoen ymmärsin kuinka ne pitää oikeasti kiinnittää. Meinaan sen reiän kokoa mistä neppari pujotetaan. Reikä ei ainakaan saa olla liian iso, koska neppari tippuu helposti pois. Pieni reikä, neppari läpi ja vasaroimaan. Silloin ainakin jää nepparin väliin tarpeeksi kangasta, että se voi pysyä kiinni.
Ei se kuitenkaan käyttöä haitannut. Sen jälkeen kun nuo pitkähköt hihat oli taitettu taakse resorin verran.
Lämminkin tuntui olevan. Ei kun sitten vain seuraavaa miettimään. Tämä siis oli vain koe kappale satunnaisella kankaalla, jota sattui löytymään kaapeista. Idea kun on olemassa, mutta taitoja tässä vain testailen ihan normaalin hupparin voimin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)