Siitä sitten innostuneena rupesin itkettämään munakoisoa ja esikeittämään lasagnelevyjä ja keittämään tomaattimurskaa. Muuten tuo tomaattimurska tarvitsi tosiaankin keittää. Vaikka ainahan sitä sanotaan, että maku syntyy vasta ajan kanssa.
Valkokastikkeen tein mascarbone juustosta ja maidosta. No ei tosta kuvasta nyt tolkkua ota, mutta onpahan nyt kuva sitten valkokastikkeesta valkoisessa astiassa.
Kaikki laitettiin kerroksittain vuokaan ja kaadettiin valkokastike niskaan ja uuniin. Päälle on vielä murennettu mozzarellaa.
Uunista tullessaan tuotos näytti ihan lasagnelta. Kas kummaa. Tuosta vuuasta tuli otettua jo pieni palanen lautaselle, että rakenne näkyisi paremmin.
Lautasellakin ruoka näytti vielä hyvältä ja yllätyksekseni ruoka oli melkoisen hyvää. Mukaan kun laittoi vielä hiukan etikkapunajuurta niin hyvää oli. Jotenkin olin yllättynyt, että munakoiso on oikeasti todella "lihaisa". Mitähän kaikkea munakoisolla voisi korvata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti